Huono isännöinti hallituskadon takana?

posted in: Uncategorized | 0

On piinaavaa toimia taloyhtiön hallituksessa, jos isännöitsijä ei hoida tehtäviään. Erityisen piinaavaa on olla tällaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja ovat parhaimmillaan kuin taistelupari. He täydentävät toinen toisiaan ja toinen antaa tukitulta, kun toinen etenee. Heillä on selvät roolijaot. Puheenjohtaja johtaa hallitusta, joka piirtää toiminnan suuntaviivat korkealla, strategisella tasolla. Hallitus selvittää osakkaiden tahdon ja pohtii sitä, mihin suuntaan taloa halutaan kehittää: esimerkiksi tehdäänkö tasoa ylläpitäviä vai parantavia korjauksia. Isännöitsijä puolestaan hoitaa operatiivisen tontin hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitus antaa päämäärän ja isännöitsijä etsii keinot, joilla siihen päästään. Vallitsee molemminpuolisen arvostuksen ilmapiiri ja yhteistyö toimii.

Piina alkaa silloin, jos kokouksesta toiseen samat asiat ovat pöydällä ja isännöitsijä ei saa omaa tonttiaan hoidettua. Tällöin puheenjohtajalle ei jää lyhyellä tähtäimellä muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä itse tekemään isännöitsijän työtehtäviä. Jos lumenkuljetus on tilaamatta niin jonkunhan se pitää tilata tai piha ahtautuu täyteen. Jos sovittu yhtiökokousesitys on valmistelematta ja kokous pukkaa päälle, puheenjohtajan on ryhdyttävä toimiin. Jos reklamaatio epäonnistuneesta korjausurakasta on tekemättä niin puheenjohtajan on taas venyttävä, sillä liian pitkään vitkuteltuaan taloyhtiö menettää tehokkaan valitusoikeuden. Hyvin pian puheenjohtaja on kierteessä, jossa hän joutuu jatkuvasti huseeraamaan taisteluparinsa tontilla ja on täysin kypsynyt tilanteeseen. Mahdollisesti tässä vaiheessa isännöintiyritys tarjoaa henkilöisännöitsijän vaihtoa, mikä johtaa uuden henkilön perehdyttämiseen ja jälleen työllistää puheenjohtajaa. Uudenkaan henkilön etevyydestä ei ole mitään takeita ja ongelma voi olla myös systeeminen, yrityksen työnjohtoon liittyvä. Jos henkilö onkin erityisen etevä, on suuri riski että hän vaihtaa pian työpaikkaa jolloin talo jää jälleen ilman isännöitsijää, sillä pätevät isännöitsijät osaavat kilpailuttaa työpaikkansa ja -ehtonsa.

Minä uskon, että yksi merkittävä syy taloyhtiöiden hallitusten ukkoutumiseen ja uusien jäsenten vaikeaan rekrytointiin on isännöinnin huonossa laadussa ja maineessa. Huonon isännöitsijän kanssa toimiminen tekee hallitustyöstä erityisen raskasta. Hallitustyön palkkiot ovat taloudellisesti hyvin vaatimattomia, minkä vuoksi työn todellinen palkkio onkin oman tärkeimmän omaisuuden hyvän hoidon varmistaminen. Se ei kuitenkaan saisi olla kohtuuttoman vaikeata ja aikaavievää.

Hyvän isännöitsijän kanssa, kun yhteistyö toimii saumattomasti, hallitustyö voi olla erinomaisen mielenkiintoista ja motivoivaa. Tämä puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa hallitukseen saadaan enemmän ehdokkaita kuin on paikkoja ja näin myös hallitukseen valikoituvat parhaat osaajat. Taloyhtiö on silloin varma voittaja. Isännöintialan pitää kantaa vastuunsa ja huolehtia tehtäviensä hoidosta, jotta hallitusjäsenyys on haluttu eikä vieroksuttu tehtävä.