Yhdenvertaisuusperiaate on usein väärinymmärretty

posted in: Uncategorized | 0

Yksi asunto-osakeyhtiölain (AOYL) tärkeimmistä kulmakivistä on osakkaiden yhdenvertaisuuden periaate (1 luku 10 §). Se on samalla myös eniten väärinymmärretty osa lakia. Yhdenvertaisuus yleisesti ottaen tarkoittaa, että kaikki ovat ”samalla viivalla”. Kaikki osakkeet yhtiössä tuottavat yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Se ei tarkoita, että kaikki saisivat yhtä paljon. Kyse ei siis ole tasa-arvoisuusperiatteesta tai hyötyperiaatteesta. Asunto-osakeyhtiöissä tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka ovat täysin yhdenvertaisia, mutta joiden seurauksena osa osakkeenomistajista hyötyy muita enemmän. Tämä hyöty ei vaan saa olla oikeudetonta.

Yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoitus on suojella vähemmistöosakkeenomistajia enemmistön suosimisesta vähemmistön kustannuksella. Yhdenvertaisuusperiaate tekee virheelliseksi sellaiset päätökset, jotka ovat omiaan tuottamaan osalle osakkeenomistajista epäoikeutettua etua yhtiön tai toisten omistajien kustannuksella. Yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoituksena ei ole estää enemmistövallan käyttämistä, vaan estää enemmistöomistajien suosiminen vähemmistön kustannuksella.

AOYL:n lähtökohtana kuitenkin on, että osakkeenomistaja on vastiketta maksamalla velvollinen osallistumaan kaikkiin yhtiön tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisiin hankkeisiin, hyötyi hän niistä tai ei. Näin ollen yhdenvertaisuuden vastaista ei ole, että osakas joutuu esimerkiksi osallistumaan parvekeremontin rahoittamiseen, vaikka hänen huoneistossaan ei ole parveketta. Osakkaan tulee ennen osakkeen hankkimista tutustua yhtiöjärjestykseen, josta hän voi ennakoida millaisia korjauksia yhtiön rakennusten ylläpitämiseksi on tehtävä ja mikä vastikerasitus niistä seuraa.

Tyypillinen yhdenvertaisuusperiaatteen väärinymmärrys syntyy tilanteessa, jossa osakas ei koe hyötyneensä hankkeesta, josta hänelle on kuitenkin koitunut vastikkeen muodossa kustannuksia. Kuten edellä on todettu, olennaista yhdenvertaisuuden kannalta ei ole onko osakas hyötynyt hankkeesta suoraan. Olennaista on, onko hanke ollut yhtiön tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellinen ja onko sen seurauksena joku osakkeenomistaja saanut oikeudetonta etua. Tietyissä tilanteissa vain sillä on hyötynäkökulmasta merkitystä, onko osakas voinut hyötyä hankkeesta, ei sillä, kokeeko osakas hyötyvänsä. Esimerkiksi kaapelitelevisioon liittyminen olisi esimerkki sellaisesta hankkeesta, jonka kannalta merkityksellistä on, että kaikilla osakkeenomistajilla on yhtäläinen mahdollisuus hyötyä hankkeesta.

Kun ostat asunnon asunto-osakeyhtiöstä, muista että tosiasiassa ostat tietyn tilan hallintaoikeuteen oikeuttavan osuuden yhtiöstä, jonka tarkoitus on tarkoituksena on mahdollistaa osakkaiden asuminen kohtuukustannuksin asianmukaisesti ylläpidetyssä kiinteistössä. Lähtökohtaisesti yhtiön kulut ovat kaikkien osakkaiden yhteisiä kuluja. Yhtiöjärjestys on yhtiön sisäinen laki ja se määrittää vastikeperusteet, joilla yhtiö toimintansa rahoittaa. Huolellinen tutustuminen yhtiöjärjestykseen ennen osakkeiden hankintaa onkin erinomaisen viisasta paitsi taloudellisista syistä myös turhan mielipahan välttämiseksi.