Eilen pääsin harjoittelemaan ruotsin kuullun ymmärtämistä, sillä Ylen ruotsinkielinen toimitus teki jutun otsikolla ”Stora disponentföretag slukar de små”, eli isot isännöintitoimistot nielaisevat pienet. Voit katsoa ohjelman Yle Areenasta (24.12.2013 asti): http://arenan.yle.fi/tv/2095801
Jutussa haastateltiin kolmea tahoa: isosta isännöintitoimistosta pieneen vaihtanutta taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa, Kiinteistöliittoa ja Isännöintiliittoa.
Tässä tiivistetysti eri tahojen kanta asiaan:
Hallituksen puheenjohtaja:
- Isot isännöintitoimistot eivät ajattele taloyhtiön etua vaan pyrkivät maksimoimaan omistajiensa (usein pääomasijoittajien) voiton
- Isot toimistot pyrkivät karsimaan kilpailua ostamalla pois pienempiä kilpailijoitaan ja siten päästä nostamaan hintoja
Kiinteistöliitto:
- Suurissa isännöintiyhtiöissä palvelusta tulee persoonatonta ja liukuhihnamaista
- Pyritään tekemään vain välttämätön eikä olla aloitteellisia, pyritään maksimoimaan oma voitto
- Taloyhtiön etu unohtuu
Isännöintiliitto:
- Alan korostuneet vaatimukset ovat johtaneet toimistokokojen kasvuun, sillä vain suurissa toimistoissa voidaan kehittää erikoistunutta asiantuntemusta ja näin vastata asiakastarpeisiin
- Vanha malli, jossa yksi isännöitsijä tiesi kaikki asiat ja tunsi koko talon, ei enää toimi
- Uusi isompien toimistojen malli, jossa on erikseen talous- tekniikka- ja asiakaspalvelualan asiantuntijat palvelee paremmin asiakkaita
- Vedotaan erityisesti lainsäädännön monimutkaistumisen tuottamiin vaatimuksiin
Näin asian siis näkevät kolme eri intressitahoa. Taloyhtiöiden edustajat ovat selvästi varautuneempia isännöintiyritysten kasvun hyödyistä, kun Isännöintiliitto puolestaan pitää kehityskulkua välttämättömänä.
Näin minä näen asian
On paljon hyviä syitä, miksi suuri isännöintitoimisto voisi olla parempi kuin pieni. Palvelutuotannossa on kiistattomia mittakaavaetuja, kilpailuttamisessa voitaisiin saada säästöjä, kokemuksista voitaisiin nopeasti oppia ja laatu voitaisiin varmistaa ja yhtenäistää. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä tapahdu. Syy tuskin on yksittäisissä isännöitsijöissä, jotka töitään näissä isoissa toimistoissa tekevät. Syy suurten isännöintitoimistojen ongelmiin ja siihen, miksi tässä Ylen jutussakin haastateltu taloyhtiö on vaihtanut pienempään toimistoon, on isojen toimistojen epäpätevässä liikkeenjohdossa.
Vanha amerikkalainen liikkeenjohdon viisaus kuuluu: all business failures are management failures. Suurten isännöintitoimistojen johdossa ei tällä hetkellä ole sellaista liikkeenjohdollista osaamista, joka pystyisi hyödyntämään suuruuden edut. Sen sijaan suuruuden haitat se kyllä löytää. Parannettavaa on lähes kaikessa, mutta ennen kaikkea työmenetelmissä ja henkilöstöjohtamisessa. Isännöitsijäparat suurissa toimistoissa uupuvat työtaakkansa alle, mm. koska heillä on käytössään 90-luvun tietojärjestelmät ja 80-luvun prosessit. Koska palvelunlaatu on vielä mitä on, yritykset eivät pysty laskuttamaan asiakkailtaan riittävästi ja tämän vuoksi yksittäisille isännöitsijöille kasataan aivan kohtuuton määrä taloyhtiöitä vastattavaksi. Luku 30 ei ole mitenkään tavaton määrä. Lisätään tähän vielä käytännössä sopimukseton tila, jossa alan käytännöt ylitöistä, vapaista ja palkkioista lähtien on kuin villistä lännestä, ei ole ihme, että palvelu vaikuttaa parhaimmillaan haluttomalta ja huonoimmillaan välinpitämättömältä.
”Isännöitsijäparoilla on käytössään 90-luvun tietojärjestelmät ja 80-luvun prosessit”
Isokin toimisto siis voisi olla hyvä, mutta useimmat eivät sitä kyllä ole. Meille pienillekin riittää paljon työsarkaa. Olen tyytyväinen siitä, että yrittäjänä pääsen palvelemaan asiakkaitani suoraan siten kuin itse parhaaksi näen. On suuri onni olla joutumatta epäpätevän johdon ohjailemaksi ja ylityöllistetyksi vailla kunnollista ja kannustavaa korvausta.
p.s.
Isännöintiliiton väitteitä alan monimutkaistumisesta tahtoisin hieman toppuutella: isännöinti ei vieläkään ole mitään rakettitiedettä. Alalla ei ole mitään sellaista, mitä kyvykäs henkilö ei pystyisi omaksumaan. Se on selvä, ettei isännöitsijä voi yksin tehdä kaikkea, mutta yksi isännöitsijä voi hyvin hallita sitä yhteistyökumppaneiden palettia, joiden kanssa palvelu taloyhtiölle tuotetaan. Näiden yhteistyökumppaneiden ei tarvitse olla saman yrityksen työntekijöitä.
