Uusi kohde haltuun osa 1

Otin pitkästä aikaa uuden isännöintikohteen elokuun alusta alkaen. Pari vuotta olinkin käytännössä myynyt ei-oota, sillä käynnissä ollut isännöintijärjestelmän uudistus oli pitänyt kovasti kiireisenä, ja olen aina ollut ehdoton siitä, ettei vanhojen asiakkaiden palvelukokemus saa kärsiä uusien asiakkaiden vuoksi.

Kyseinen asiakas oli kysynyt minulta tarjousta jo reilua kahta vuotta aiemmin. Olin silloin joutunut kieltäytymään, mutta sovittiin että asiaan voidaan mahdollisesti palata myöhemmin. Asiakas oli tuolloin vaihtanut isännöintitoimistoa, mutta valitettavasti vaihdoksessa mentiin ojasta allikkoon. Uusi ISA-auktorisoitu, yli 2000 taloyhtiötä isännöivä konserni ei suoriutunut tehtävistään aivan puhtain paperein. Tarvittavat korjaushankkeet eivät edenneet sitten mitenkään, mutta kirjanpito meni sekaisin. Lopulta laskutkin jäivät maksamatta ja sähköyhtiö katkaisi taloyhtiöstä sähköt. Vedetkin olisivat menneet, mutta hallitus ehti reagoida asiaan, kun vesilaitos kiinnitti ulko-oviin ukaasin vedentulon katkaisusta. Taloyhtiön tilillä oli toki koko ajan yllin kyllin rahaa.

Blackout by Nick Youngson CC BY-SA 3.0
Ymmärrettävästi oli jälleen vaihdoksen aika. Vaihdos sovittiin siis elokuun alkuun, koska asiakas ei halunnut enää kärvistellä vanhan palveluntarjoajan kanssa. Kovin paljon myöhemmin syksyllä en mielelläni enää ottaisikaan uutta kohdetta vastaan. Paras isännöinninvaihdoksen ajankohta on vuodenvaihde, jolloin edellinen toimisto laatii tilinpäätöksen, ja uusi aloittaa uuden tilikauden ns. puhtaalta pöydältä. Myöhään loppuvuodesta uusi toimisto joutuu hieman hankalaan tilanteeseen, jossa sen on heti laadittava tilinpäätös toiminnasta, jossa se ei ole ollut lainkaan mukana. Mikään ylitsepääsemätön asia sekään ei toki ole.

Kirjoituksen seuraavassa osassa käyn läpi käytännössä mitä toimia uuden isännöintikohteen haltuunottoon liittyy.